Elämä palaa Enontekiölle.

 

     Olen ajellut muutamana iltana töitten jälkeen monet lintupaikat läpi. Nopea lumen sulaminen hankaloittaa lintujen katselua. Niitä on tullut runsaasti. Joka paikassa kuuluu lintujen laulua ja joka puolella niitä näkyy. Jänkät ovat täynnä kahlaajia, metsät pikkulintuja ja miltei jokaisesta lammesta löytyy ainakin sotka uimasilla. Samoin tien laidoilla näkee koppeloita melko runsaasti. Riekkojakin löytyy välillä. Yksi melko uusi tuttavuus on lisääntynyt ilahduttavasti. Nimittäin teeri. Niitä on alkanut näkymään usein. Aikaisemmin niitä tuli vastaan vain kunnanrajan eteläpuolella.

     Muutamia lajeja en ole kuitenkaan vielä havainnut. Pöllöt ja petolinnut ovat jääneet minulta täysin pimentoon. Normaalisti niitä näkyy tähän aikaan melkeinpä päivittäin.  

     Ilmat ovat olleet kylmiä viime päivinä. Suokulaisia ja muita kahlaajia näkee pihoilla ja pelloilla, koska järvien rannoilla on niille liian kylmä. Joskus sinisorsiakin ilmestyy pihalle syömään. Eniten sääliksi käy kuitenkin pääskysiä, joilla tuskin on kovin paljoa lentäviä hyönteisiä syötäväksi. Toivottavasti keli alkaa lämpenemään pian.

     Uusimpana ilmestyksenä oli illalla pihalla kolme sepelkyyhkyä. Niitä ei ole aikaisemmin näkynyt meillä. Muualla olen kyllä nähnyt niitä ennenkin. Pitää vissiin ostaa kaupasta herneitä niille, jos sillä saisi ne viihtymään pihapiirissä. Sepelkyyhky on riistalaji, mutta ei niitä kyllä raskisi ampua. Muutamasta pesivästä parista ei riitä kattilaan asti. Parempi nauttia niitten seurasta muuten.

Kuntoporthat.

      "Kävästin kauppareisula kattomassa Jyppyrälä, joko sinne pääsee lipposila. Luontokeskuksesta lähtiessä, polku oli vielä kuiva. Risteyksen jälkhen matkanteko muuttuki mielenkiintoseksi. Lenkkarit kyllä kastu, vaikka kuinka yritin mettää pitkin kulkea.

     Siinä sitte jalat märkinä, kattelin porthaitten alapäässä ylöskäsin. Nyt oli kyllä tehty semmoset kuntoporthat, että varmasti kestää. 

     Siittä mie sitte lähin nousemhan askelmia ylös. Kyllä niissä sykhen saapii nousemhan, jos vain polvet kestää. Porthaitten yläpäässä on hyvä hengähtää ja ihhaila maisemia. 

     Loppumatka oliki soma kulkea polkua pitkin. Huipulta näkkyyki kauvvas. Ens kerrala taijjan ottaa evästä matkhan ja paistaa makkaraa ja olla vähä pitemphän. Aina ollu niin hopussa ko käyny.

     Alas mie meninki sitte vähä eri kautta. On se somempi laukkoa lenkkarit kuivana. On net porthat kylläki somat, mutta häätyy oottaa ko vähä kuivaa. Joku päivä käyvvä sitte uuesthan kattomassa. 

     Kyllä se kannattaa teänki käyvvä testaamassa. Tiijjä vaikka ihastusitta."

Kurkisuolla

 

     Hiivin hiljaa jänkän reunaa kohti. Risupensaat harvenevat koko ajan, eikä niistä ole kohta enää paljoa suojaa. Yritän tiirailla vuoman suuntaan. Välillä pysähdyn katselemaan kiikarilla. Tiedän tämän jänkän olevan kurkien suosiossa. Siellä olevat lantot ja kaltiot sulavat ensimmäisten joukossa. Luulisi sieltä löytyvän lintuja. Ainakin aikaisempina vuosina niitä on ollut. Välillä melko paljonkin.

     Lämmin ilma yllätti ja sulatti melkein kaikki lumet pois. Maan paljastuminen vaikeuttaa lintujen bongaamista huomattavasti. Niillä on nyt paljon vaihtoehtoja tarjolla. Ensimmäisten sulapaikkojen auettua, linnut oli helppo löytää. Nyt niitä joutuu kiikaroimaan pitkään. Toisaalta linnut eivät havaitse niitä tarkkailevia, kun maastopuku sulauttaa maastoon.

     Viimein havaitsen pitkän harmaan kaulan jänkkäpounujen seasta. Siinä ne nyt ovat. Kurkipari astelee verkkaisesti pitkin sammalikkoa ja välillä ne nokkaisevat maata. Sammakoita riittää näillä isoilla vuomilla. 

     Aloitan varovaisen naakimisen. Kurki on arka lintu ja se lähtee helposti karkuun havaittuaan tunkeilijan. Metri metriltä kuljen kyyryssä, yrittäen pysyä harvojen koivupensaiden ja kituliaitten mäntyjen takana piilossa. Niistä ei ole paljoa apua ja lopulta en uskalla edetä enempää. Hiipiminen olisi ollut turhaa työtä, jos linnut huomaisivat minut ja lähtisivät nyt lentoon.

     Avaan varovasti kolmijalan ja asetan kameran paikoilleen. Sitten istun pounun päälle ja alan tiirailemaan kohti lintuja. Matkaa on ehkä noin parisensataa metriä. Kyllä tältä matkalta saattaa saada ihan kelvollisiakin kuvia. Tuurista se on monesti kiinni.

     Nyt ei sitten muuta kuin täydellinen antaumus hommaan ja nautin keväisestä luonnosta.

     

Lumen surma

      "Istuskelen keittiön pöyvvän äärelä ja kattelen ulos. Ulkona ei kehtaa oikhen olla ko vettä sattaa. Kerkisin viijjä sathensuohjan sukset ja kolat ennen ku alko kunnola rapsimhan. Saapii jo laittaa talvikamphet varasthon. Kelkkaki pitäs viijjä sisäle. Ei sitä tieten ennää tartte tälle kevhääle. Ens viikonloppuna saattas vielä päässä tunturhin, mutta jos se kovin piettää lämmintä ja sattaa, niin saapii unehuttaa senki. Kyllä se tuossa ressun alla pärjää vielä tovin.

     Kävin tuossa yks ilta kurkiaki kattomassa. Nekki on jo ilmestynhe ja paljo muitaki. Nyt pittää kovasti liikkua sulapilkasta toishen. Lintuja tullee koko aijjan enämpi. Eilen meinas jäähä minun suosikkipöllöki auton alle. Lensi yhtäkkiä sen verran matalala mettästä, että kohta osu tuulilashin. Onneks ei kuitenkhan sattunu.

     Meinasin vielä kerran käyvvä kokkeilemassa pilkkiä. Järvilä on vielä kovvaa jäätä, että kestää äijjänki ko kerran kelkalaki vielä puottavat. Häytyy kattoa miten kerkiää.

     Renkhakki vaihoin jo. Tais olla viime viikola viimiset pakkaspäivät. Nyt se sitte kesä tullee vauhila. Toivottavasti ei kuitenkhan kovin tulvi, ettei tutut huku tuola alempana.

     Kilpisjärven pilkkikisakki sitte oli. Sieltä tuli mahottomasti autoja sunnuntaina. Olis melkhein pitäny porthaile istua ja vasiten laskea. Muutaman auton letkassa net kulki. Eipä tullu sinnekhän lähettyä. Melkhein joka vuosi sielä on tullu päivämukin käytyä. Jos ens vuona sitte.

     Kevät on myöhässä, mutta ootappa vain. Kohta rytisee."

     

Kevhän merkkejä.

     "En usko, että molen ainua jolla on levoton olo kevhäisin. Sei ole kuitenkhan semmosta huonoa hommaa ollenkhan. Ko tuo lissääntyny valo kuttuu koko ajan ulos seuraamhan kevhän tuloa. Pystyis ees pihhaa harkkaamhan niin olis joku syy olla ulkona. Ei juuri viittis porthaila istua. Lunta on kuitenki sen verran, ettei pysty vielä mettässä kulkea jalkasin. 

     Nyt se sitte on kevät kuiteski viralisesti alkanu. Nyt vapun aikhoin näky ensimäiset sotkat, joukhaiset ja yks hanhiki. Soma. Maalintuja ei kyllä ole näkyny ejellenkhän.

    Kelkalaki sai huijjella menhen missä vain. Joet ja järvekki olit kuivat. Tuuli vain oli niin kaalo, ettei kovin ohkasila vaatheila tarjenu pilkkiä. Vishin kalakki piti kylmää, ko niitä ei tullu ko muutama pikku ahven. Jäi savustus kyllä välhin.

     Parisen viikkoa tässä olis vielä aikaa tihrustaa aventoa, sitte alkaa olla aika heikot jäät ja kelkala kulku loppu. Ellei sitte lähe käsivarressa käymhän. Mie kattelinki tuossa yhtä koskea, son kohta niin sula, että käyvvä heittelemässä virveliä siinä. Perho kylläki saattas olla parempi, ko kalat ei varhman kerkiä ottamhan vielä vilkhun kiini.

     Pittääpä alkaakki laittamhan vene kunthon. Vielä ko pikkusen jää sullaa, pääsee heithän verkon rantaporheshen. Saapii tehä haukipihviä, ko saapii verestä kallaa."

Paljon puhuttua luontokatoako?

 

     "Mie tässä yks päivä havahuin aamukahvila, että mie en ole pitkhän aikhan nähny yhthän jänistä pihala pyörimässä. Tavalisesti tähän aikhan niitä on ollu parhaimilhan neljäki laukkomassa tuossa pihala ja monesti näkyny jo poikasiaki. Mihinkhän net on kaikki kavonhe? Oikeasthan niitä ei ole näkyny mishän. Ei ees tien päälä hämärän aikhoikhan. Onkhan se nyt sitä paljon puhuttua luontokatoa?

     Tässäten ko kävin tunturissa pilkilä, sielä taasen oli melko paljo riekonjälkiä, mikä taasen lämmitti somasti mieltä. Meijjän elämänlintu on senthän vielä hengissä. Ei ole juuri kaikkia ammuttu. Itte lintuja ei kuitenkhan näkyny.

     Se taas ei ole ollenkhan soma, ko ketunjälkiä näkkyy kans paljon. Net on juoshet risthin rasthin. Liekkö kuoranhe syötävvää taikka sitte kevät vain pistää nekki laukkomhan pörrönä lemmen perässä. Niitä pitäs pyytää enämpi poijjes. Varsinki ku nyt viimheinki saathin naali pesimhän käsivarressa. Eikä net tehe hyvvää maalinnuile näilä meijjän korkeuksillakhan.

     Muuttolintujaki on alkanu pikku hiljaa ilmestymhän nurkile. Joukhaisiaki on kuulema jo näky. Itte en ole kuitenkhan vielä havainu. Pitäs ehtiä käyvvä kattomassa muutamassa sulapaikassa. Nyt olis hyvä hiihelä aamula hankikannola. Löytyis vain sen verran vappaata joku päivä. 

     Pilkilekki pitäs vielä ehtiä, ennenku jäät mennee liian huonoksi ajjaa. Vielä pääsee hyvin, mutta son yhtä koska ko yöpakkaset loppuu, niin kevät tullee taas rytinälä. Siihen mennessä ko ehtis tehä vielä maholisiman monta reisua.

     Hiihtämässäki vois vielä käyvvä. Ja läskipyörälä näkkyy jokku ajavan latupohjaa ja kelkanjälkiä pitkin. Pitäs joskus vuokrata semmonen ja käyvvä kokkeilemassa sitäki, ko kehuvat oikhen somaksi. Tiijjä vaikka hurahtais semmoshen. Sillä saattas olla vähä erilaista liikkua mettässä. Mönkijällä sitä ajjaa perile ja nauttii sielä. Pyörälä saattas nähä matkan aikana vähä enämpi asijoita.

     Nauttikkaa kevhästä ja auringosta. Kohta saapiiki alkaa renkhan vaihthon."

Kelejä piisaa.

         "Viikonloppuna oli soma ajella kelkala.  Lumi kanto kelkan hyvin.  Hankea ei kuitenkhan  ollu ko semmoset kolme senttiä. Koiran kanto juuri. Äijjä meni läpi että heilahti. Kelkan alla vain rouske kuulu ko ajoima pilkkijärviä läpi.

     Kala ei ole oikhen ollu syönilä. Tavalisesti jo pääsiäisen aikhoin on jo saanu savustaa monta pöntölistä. Nyt tuli juuri sen verran, että sai yhen pöntölisen täythen. Suurin osa ahvesista on semmosta tirrin mittasta. Särkeä on kuiteski tullu paljo. Se vain ko mie en ole oppinut tekhen niistä oikhen mithän muuta ko kissanruokaa. Naapurin katti on suorasthan pörrönä niihin.

     Iskukoukusta senthän tuli semmonen vajjaa parikilonen hauki. Tettä uskokhan kuinka soli hyvvää, ko sen käytti pannula. Pitkästä aikaa veres kala maistuu hyväle. Niitä ei kuitenkhan jaksa monta syyä, ennenku kyllästyy. 

     Kävimä met kokkeilemassa monta harripaikkaaki, emmäkä saanhe ko yhen pikku tammukanpoikasen. Ei napanu vaikka kokkeilima semmosiaki paikkoja, jossa ei kukhan ollu vielä ees käyny. 

     Luultavastikki kala alkaa syömhän vasta viimi keleilä. Häytyy käyä kokkeilemassa. Parhaten niitä tulis ko rannat on porheila, mutta kulku mennee jo hankalasti. Sillon on jänkät vetenä ja osan matkaa pittää ajjaa jo maata myöten. 

     Pilkkiviikkoki on alkanu. Pittää käyvvä kattomassa, onko paljo osalistujia. Joku sano, että niissä olis ollu semmonen 50-60 osallistujjaa. Son alle puolet eellisvuojesta. Ei oikhen hyvältä vaikuta, ko niitä on tavalisesti semmoset puolitoistasattaa. Kyllä meijjän pitäs alkaa jotaki tekhen asijale. On se kyllä tuo bensaki niin riethan kallista, että ei haluta kauhesti lähteäkhän koluamhan.

     Käykää hyvät ihmiset kokkeilemassa kisoissa. Aivan samala laila sieltä saapii paikalisekki ko turistit. Eikä monessa kisassa tartte saaja ko yhen kaks hyvän kokosta haukea, niin pääsee palkinoile. Ja jos ei muuta niin ainaki käyvvä makkarat syömässä ja kahvit juopasemassa. Kannattaa ainaki sillälaila pikkusia seuroja. Ei net muuten jaksa tyhjänpäitten piettää kisoja."