Joulusesonki

 

     "Kattelin teollisuushalleila Hetassa käyvvessäni, kuinka bussit toi porukkaa sinne pukkeutumhan. Britit on lähtenhet taas seikkailemhan Lapin ihmemaahan ja kattomhan joulupukkia. Innostus on silhminpistävvää. Non ku lehmät pääsee kevhälä ekkaa kertaa laitumele talven jälkhin. Sinishin ja punashin kelkkapukhuin pukkeutunhet turistit telmivät ulkona lumessa. Pakkanekhan ei niitä näytä haittaavan. Sama homma son Karessuvanossaki.

     Tänä vuona kuulema niitä tullee 91 konheelista. Joku sano, että niitä olis semmonen parikymmentä tuhatta kävijää. Son melkonen lössi. Melko hyvvää bisnestä. Ja hyvä kunnalekki. Siinä on koko paljo paikalisia yrityksiä mukana ja ihmisiä töissä joulun ajan.

     Mie kauhtuin ko kuulin paljonko tämmönen matka niile oikhen maksaa. Non päivämukin täälä ja samala rahala met olema kuiten viikon etelän lämmössä. On niistä osa tieten pitemphänki.

     Huvinsa kullaki. Mie mielumin lommailen mettässä. Kyllä sieläki välilä tunkoa on, mutta ei net porot juuri samalaista metakkaa pietä.

Ps. Pitäkää kanssaimmeiset ittestä huolta, jotta vältyttä tältä riethan tauvvilta. Sei ole leikki maata sohvala,  ko välilä vilustaa, välilä puskee hikeä niinko olis saunassa, nokka vuotaa ja ääni on hukassa. Eikä ole koronaa. Menkää terhveenä."

     

     

Tiijättäkö, se alko taas..

 

     "Nimittäin se kauhea, kylmä ja pimeä kaamos. Tai niin net ihmiset kuvittellee. Lähtisivät ulos kävelhen ja kuikuilhen, että minkälainen son oikeasti.

     Kaamoksen aika on koko monen mielestä melkheimpä hienointa aikaa vuojesta. Siniharmaa maalima on rauhottavan näkönen ja pastellisävyt hivelee silmää. Son vain pitkäle asenekysymys, että mimmonen son. Osa ei halva että kessää oliskhan. Pölkäävät sääskiä. Toiset taas karsastaa syksyä, ko talvi pukkaa pääle. Joilekki taas kevät on kauheaa aikaa, ko pittää alkaa taas puuhomhin, nurmikon laithon ja muuhun semmoshen. Joka vuojenajassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Pittää vain yrittää nähä net hyvät asijat. Muuten iskee se kovasti mainostettu masenus pääle, ko näkkee pelkkiä huonoja puolia. Eikä se ole pitemän pääle terhveelistäkhän.

     Vielä pitäs lähteä hiihtelhen hirvitten perässä ja käyvvä kuvvaamassa revontulia ja muutenki kulkea mettässä. Sielä on vielä helppo, ko lunta ei ole ko saaphan verran vasta. Kokkeilin mie kelkalaki ajjaa, mutta ajoin sen  liiterin pääthyn parkhin. Ajattelin kattoa lähempänä joulua, jos hakis kuusen mettästä. Lunta kyllä saapii tulla kovastikki, ennenku otan muuten käythön. Oli se sen verran jyleä ajjaa. Jänkälä oli hyvä mennä, mutta maala kaikki kivet ja pounut tuntu selvästi. Kävi oikhen kelkkaa sääliksi ko jyristin menhen, että kolina kuulu.

     Son kevhälä ja syksylä nämät rospuuttoajat vähä hankalia, ko pitäs päässä kulkhen, mutta kevhälä, ko lumi sullaa, on joka paikka vettä täynä. Ko taas syksylä on liian vähä lunta ja jäät heikkoja, ettei oikhen pysty sillä ajhan. Häätyy vain kokkeilla soppeutua.

     Joskus tuntuu, että son aurinko vishin pistäny vähä vauhtia lissää pyörimishen, ko aika mennee niin nopeasti. Vastahan soli ruska ja hirvenpyynti alko. Nyt jo ootelhan joulupukkia. Onneksi mie en ole ainoa, joka niin sannoo. Moni muuki on meinanu sammaa, ko olen raatinu niitten kansa. Tässä häätyy piettää kiirettä, että kerkiää tekhen kaikki mitä on suunitellu talven ajale, ko kohta se aurinko taas tullee kurkkimhan tuolta vaaran takkaa. Sitte meinaa tulla se riethan hoppu. Jo vain ainaki."

     

Ittenäisyys

 

     "Mitä ittenäisyys merkittee sulle? Mulle se on sitä, että mie saan asua täälä, puhthan luonon keskelä, ilman että kukhan tullee sanomhan, mitä mie saan tehä ja mitä en. Vaikkaki etelän viishat kuinka yrittää vaikeuttaa meijjän elämää, milloin milläki viishala ideala, en mie kyllä täältä muuttais mihinkhän. Enkä mole ainua joka niin sannoo. Meitä on täälä paljo samalaisia. Tunturituulen pieksämiä tervaskantoja. Että siinäpä saapii yrittää. Met vain tolvaama ethenpäin.

Oikhen hyvvää Ittenäisyyspäivää kaikile! "