maanantai 30. toukokuuta 2022

Pajulinnun laulu soi koivikossa


    "Istun järventörmälä ja kattelen ko sotkat sukaltellee jäitten seassa. Viikossa suli jäät järvestä. Rannala pikkusen ennää hilheitä jälelä. Ennää ei pilkitä. Rantamäthäilä suokulaiset ottaa mittaa toisistansa. Siinä sulat pöllyää ko naaras lentää paikale. Niiton paljon. Varhman kolmattakymmentä. Ja joka paikassa näkkyy muutenki. Soma.

     Niitten välissä puikkelehtii liroja. Sirosti net kävelevät rantakasvien seassa ja nokkivat syötävvää. Non tosi kesyjä. Muutaman metrin päässä keikistelevät, eiväkkä pölkää minua ollenkhan.

     Kaukana jänkälä kuuluu kurjen huuto. Sielä net tepastellee sammakkojahissa. Nonki nuitten lirojen vastakohtia. Tosi arkoja. Niitä ei pääse oikhen näkemhänkhän. Sattumalta pääsee joskus sautattamhan likeltä.

     Järven toisessa päässä uipii jouttenpari. Net ei ole kovinkhan sosiaalisia. Samale järvele ei kestä tulla toisia joukhaisia. Heti on tappelu pystyssä. Näkkyy olevan jo pesäpuuhissa nekki.

     Kuoviki kuuluu huutavan jänkälä. Son kans soman näkönen elikko. Arka vain ko mahoton. Kaukaa lähtee seki lenthon. Pikkukuovin olen kyllä päässy kuvvaamhan aika läheltäki.

     Sitä ihminen leppää ko saapii vain rauhassa olla. Kuunella pajulinnun laulua koivikossa, ilta-auringossa, ilman mithän kiirettä. Tässä olis muuten vaikka koko yön, mutta häätyy kohta lähteä nukkumhan. Väärti haasto verkoile ja aamusta pitäs lähteä kokemhan. Ensimäinen kerta jäitten lähön jälkhen. Sais nähä, onkhan huomena tauroa lounhaaksi. 

     Lähen ihan kohta. Kuhan ensin kuuntelen vähä aikaa käen kukuntaa. Ei muuten kukkunu jääjärhven. Eikö se seki ollu vanhankansan uskomuksia, että sillon tullee hyvä kesä? Sitä melkhein toivoo, että olis pitkhän lämmintä eikä satas. Jänkät ko kuivais ensin, niin ei olis sitte sääskiäkhän niin paljoa. Niitä viholisia lenteleeki jo nytten. Ja nonki tosi isoja, melkhein vois haulikola ampua. Vai pitäskhän alkaa harrasthan sitä uutta lajia, joku padeli soli nimelthän. Huitomhan mailala, mutta ulkona, eikä tartte ees vastapellaajaa. Ja palloja riittäis kesän mithan aivan nokko.

     Mie voisin viettää ikusta kevättä. On se vain niin ihanaa aikaa. Vai mitä solet väärtihyvä mieltä?"



maanantai 23. toukokuuta 2022

Son taas kevät


      "Vaikka meilon ollu riethan kylmä kevät, niin viihmeinki alko lämpenemhän. Pilkiläkhän ei ole hyöväny käyvvä, ko kalakhan ei ole syöny. Linnukki on vasta joku päivä sitte ilmestynhe kunnola maisemhin. Tässä yks ilta mie kattoin ko jääty järvestä sulapilkakki. Ei sole muuttolinnuila oikhen rapeaa ollu. Ruoka on lujassa.

     Mutta eikhän se nyt ala jo kunnola lämpenemhän. Pihaki on jo niin sula, että pääsee kohta harkkaamhanki. Tässon talvikampheita kannettu varasthon ja kesävehkhet kaivettu esile. Grilliä en senthän vielä tuonu, mutta kohta seki varhman otethan käythön.

     Pitäs alkaa tuo venekki tervaamhan, mutta häätyy vielä oottaa lämpimämpiä päiviä. Sei oikhen toimi kylmälä kelilä. Mutta sitte saapiiki katiskan vethen ja pääsee herkuttelhen. Onko parempaa olemassakhan ko veres kala?

     Mutta nyt mie lähen ranthan kävelemhän ja kattelemhan lintuja. Valoa on jo sen verran paljo, ettei sieltä malttais milhän sisäle lähteä. Mutta häytyy se kuiteski. Muuten ei jaksa aamula töihin herätä. 

     Mulla on ollu näkemättä yks lempilintu, jota molen yrittäny tihrustaa. Viihmein mie eilen illala näin sen. Suopöllö on ylhensäkki aikasten liikhelä, mutta tänä kevhänä se ilmesty aika myöhhän.

     Ei muuta ko kumpparit jalkhan, pipo päähän ja kiikari kaulhan ja eiku bongailemhan.



     

maanantai 16. toukokuuta 2022

Pidä Lappi siistinä

Kaljapakkaukset ovat yllättävän raskaita kuljettaa roskiin.

          Kilpisjärven väliä ajellessani, huomioni kiinnittyi tien laitoihin. Lumen sulaessa paljastuu ajattelemattomien ihmisten järjenjuoksu. Tai oikeastaan sen puute. "Pidä Lappi siistinä - aloita autostasi." tuntuu olevan valitettavan monella tunnuslauseena. 

Täytenä helppo kuljettaa - tyhjänä liian kookas taskussa pidettäväksi.

     Varsinkin isojen levähdyspaikkojen ääreltä, löytyy luontoon heitettyjä roskia paljon. Tyhjiä pulloja ja tölkkejä, ruokapakkauksia, jopa kymmenen litran muovikanistereita. Rekkakuskeilta on jäänyt iso osa näistä jätteistä, norjalaiset kulkijat jättävät myös usein roskansa levikkeille. Mutta kyllä sen osaavat toki suomalaisetkin. 

     Ennen melkein jokaisella levähdyspaikalla oli iso roskis ja paikat pysyivät puhtaina. Sitten kaikesta alettiin säästämään ja suurin osa roskakoreista kerättiin pois. Lopputuloksen saattoi arvata. Ely-keskus ei ole  innostunut lisäämään niiden määrää roskauksesta huolimatta. Surullista. Pitäisi ottaa Norjasta mallia. Siellä on aina paikat siistinä.

Tölkkien ja pullojen kohdalla ihmetyttää saamattomuus,
koska näistä maksetaan pantti. Itse ainakin kerään niitä ja
vien kauppaan. Vuoden mittaan niistä kertyy iso summa.


maanantai 9. toukokuuta 2022

Vain kaks kallaa


      "Pitkän koronatauvvon jälkhen, saathin Enontekiön Pilkkiviikko piettyä, samaten ko Kilpisjärven Vain kaks kallaa-kilpailukki. Tänä vuona net olikki kolmipäiväset. Tuulesta ja tuiskusta huolimatta, ihmiset näky viihtyvän jäälä. Kalansaalhila ei kyllä voinu tänäkhän vuona kehua. Vishinki yks mitantäyttävä saathin avanosta ylös asti. Kilpisjärvelä suuriman osan palkinoista voipiiki voittaa arvonnassa. Et tartte ees jääle lähteä könyämhän. Osa pilkkikansasta ei kyllä sinne ees pääsis. Oli sen verran väsynhe näköstä porukkaa liikhelä. Vai tekikhän se kova tuuli sen, että nei tahtonhe pysyä kunnola pystössä. Tiesi vain, mutta mie vähä eppäilen.

Saanaakhan ei tahtonu nähä räntäsatheessa.

     Tänä vuona lippuja myythin pelkästhän paikan päälä. Aikasemin niitä on saanu muualtaki, mutta nyt piti vasituishen lähteä oikhen paikan pääle. Sitä en ossaa sanoa, vaikuttikhan se kävijämäärhän, mutta aika vähä sielä väkeä oli. Paikalisia ainaki oli minusta tosi vähä. Tosin mie kävästin päivälä ja saatto net olla vielä osa tieten nukkumassa.

     Molen joskus aikaa käyny oikhen pilkiläki sielä, mutta tänä vuona ei ollu oikhen hinkua lähteä jääle asti, ko soli niin riethan kova tuuli ja räntää sato. Nyt on kylläki tuullu joka puolela, mutta tuola se vaikuttaa vielä kovemasti, ko sielä on sen verran vähä puita suojaamassa.

     Mutta tuli sielä seku vain käytyä kattelemassa. Ainaki välilä oli soma pysähtyä kattelemhan lintuja. Kylmä keli on hiastanu muuttopuuhia, mutta aina sielä jotaki löytyy, ko tietää paikat ja ossaa piettää silmät auki."





maanantai 2. toukokuuta 2022

Keväthommia

      " Tuntuu ettei se oikhein meinaa saaha kevättä aikaseksi. Pohjosenpuolelta tuulee koko ajan ja muutenki piettää kylmää. En mie silti yöpakkasia piä pahana, vaikka hanki on kohta liianki kova, että kelkka lämpennee helposti ja liuvvut ei taho saaha voitelua, ko ei ole irtolunta olemassakhan. Ei sen puolhen, sole kalakhan ollu syönilä. Vishin piettää liian kylmää nekki.

     Tämän viikon se kuiteski vielä luppaili kylmää, mutta se taitaa sitte tulla kerrala kesä, että heilahtaa. Lumet ja jäät sullaa äkkiä ja meilä loppuu kelit. Sitte häyvymä mekki huilata vähä aikaa ja oottaa tulvan laskua, että pääsemä mönkijälä liikhele.

     Nyt olis hyvä tehä puita, mutta ko ei ole vielä tarpheksi sulanu pinojen ympärystät. Pittää sitäki vielä vähä aikaa oottaa. Mutta yhtä hommaa on kuiteski ollu tosi helppo tehä. Harvoin saapii linnunpöntöt puhistettua näin helposti. Saat kävelä menhen ja sopivasti yltääki. Ei tartte tikhaitakhan kauheasti raahata matkassa. Hyvissä ajoin ollu nyt liikhelä, pääsee linnut puhtashen kothin. Mutta en mole oikeasthan nähny ees sotkia. Muutaman jouttenen vain havanu. Pikkulinnukki taitaa oottaa lämpimämpiä kelejä, että tarkenevat lentää tänne.

    Emmä kuitenkhan masenu, kyllä se kesä sieltä tullee ko kerkiää, ko vain jaksama vielä vähä oottaa."



Akkujen latausta.

       "Tet varhman oletta joskus olhet tilanthessa, jossa tunnetta ittenne oikhen väsynheksi. Mie en tarkota semmosta fyysistä väsynys...