keskiviikko 31. toukokuuta 2023

Elämä palaa Enontekiölle.

 

     Olen ajellut muutamana iltana töitten jälkeen monet lintupaikat läpi. Nopea lumen sulaminen hankaloittaa lintujen katselua. Niitä on tullut runsaasti. Joka paikassa kuuluu lintujen laulua ja joka puolella niitä näkyy. Jänkät ovat täynnä kahlaajia, metsät pikkulintuja ja miltei jokaisesta lammesta löytyy ainakin sotka uimasilla. Samoin tien laidoilla näkee koppeloita melko runsaasti. Riekkojakin löytyy välillä. Yksi melko uusi tuttavuus on lisääntynyt ilahduttavasti. Nimittäin teeri. Niitä on alkanut näkymään usein. Aikaisemmin niitä tuli vastaan vain kunnanrajan eteläpuolella.

     Muutamia lajeja en ole kuitenkaan vielä havainnut. Pöllöt ja petolinnut ovat jääneet minulta täysin pimentoon. Normaalisti niitä näkyy tähän aikaan melkeinpä päivittäin.  

     Ilmat ovat olleet kylmiä viime päivinä. Suokulaisia ja muita kahlaajia näkee pihoilla ja pelloilla, koska järvien rannoilla on niille liian kylmä. Joskus sinisorsiakin ilmestyy pihalle syömään. Eniten sääliksi käy kuitenkin pääskysiä, joilla tuskin on kovin paljoa lentäviä hyönteisiä syötäväksi. Toivottavasti keli alkaa lämpenemään pian.

     Uusimpana ilmestyksenä oli illalla pihalla kolme sepelkyyhkyä. Niitä ei ole aikaisemmin näkynyt meillä. Muualla olen kyllä nähnyt niitä ennenkin. Pitää vissiin ostaa kaupasta herneitä niille, jos sillä saisi ne viihtymään pihapiirissä. Sepelkyyhky on riistalaji, mutta ei niitä kyllä raskisi ampua. Muutamasta pesivästä parista ei riitä kattilaan asti. Parempi nauttia niitten seurasta muuten.

tiistai 23. toukokuuta 2023

Kuntoporthat.

      "Kävästin kauppareisula kattomassa Jyppyrälä, joko sinne pääsee lipposila. Luontokeskuksesta lähtiessä, polku oli vielä kuiva. Risteyksen jälkhen matkanteko muuttuki mielenkiintoseksi. Lenkkarit kyllä kastu, vaikka kuinka yritin mettää pitkin kulkea.

     Siinä sitte jalat märkinä, kattelin porthaitten alapäässä ylöskäsin. Nyt oli kyllä tehty semmoset kuntoporthat, että varmasti kestää. 

     Siittä mie sitte lähin nousemhan askelmia ylös. Kyllä niissä sykhen saapii nousemhan, jos vain polvet kestää. Porthaitten yläpäässä on hyvä hengähtää ja ihhaila maisemia. 

     Loppumatka oliki soma kulkea polkua pitkin. Huipulta näkkyyki kauvvas. Ens kerrala taijjan ottaa evästä matkhan ja paistaa makkaraa ja olla vähä pitemphän. Aina ollu niin hopussa ko käyny.

     Alas mie meninki sitte vähä eri kautta. On se somempi laukkoa lenkkarit kuivana. On net porthat kylläki somat, mutta häätyy oottaa ko vähä kuivaa. Joku päivä käyvvä sitte uuesthan kattomassa. 

     Kyllä se kannattaa teänki käyvvä testaamassa. Tiijjä vaikka ihastusitta."


tiistai 16. toukokuuta 2023

Kurkisuolla

 

     Hiivin hiljaa jänkän reunaa kohti. Risupensaat harvenevat koko ajan, eikä niistä ole kohta enää paljoa suojaa. Yritän tiirailla vuoman suuntaan. Välillä pysähdyn katselemaan kiikarilla. Tiedän tämän jänkän olevan kurkien suosiossa. Siellä olevat lantot ja kaltiot sulavat ensimmäisten joukossa. Luulisi sieltä löytyvän lintuja. Ainakin aikaisempina vuosina niitä on ollut. Välillä melko paljonkin.

     Lämmin ilma yllätti ja sulatti melkein kaikki lumet pois. Maan paljastuminen vaikeuttaa lintujen bongaamista huomattavasti. Niillä on nyt paljon vaihtoehtoja tarjolla. Ensimmäisten sulapaikkojen auettua, linnut oli helppo löytää. Nyt niitä joutuu kiikaroimaan pitkään. Toisaalta linnut eivät havaitse niitä tarkkailevia, kun maastopuku sulauttaa maastoon.

     Viimein havaitsen pitkän harmaan kaulan jänkkäpounujen seasta. Siinä ne nyt ovat. Kurkipari astelee verkkaisesti pitkin sammalikkoa ja välillä ne nokkaisevat maata. Sammakoita riittää näillä isoilla vuomilla. 

     Aloitan varovaisen naakimisen. Kurki on arka lintu ja se lähtee helposti karkuun havaittuaan tunkeilijan. Metri metriltä kuljen kyyryssä, yrittäen pysyä harvojen koivupensaiden ja kituliaitten mäntyjen takana piilossa. Niistä ei ole paljoa apua ja lopulta en uskalla edetä enempää. Hiipiminen olisi ollut turhaa työtä, jos linnut huomaisivat minut ja lähtisivät nyt lentoon.

     Avaan varovasti kolmijalan ja asetan kameran paikoilleen. Sitten istun pounun päälle ja alan tiirailemaan kohti lintuja. Matkaa on ehkä noin parisensataa metriä. Kyllä tältä matkalta saattaa saada ihan kelvollisiakin kuvia. Tuurista se on monesti kiinni.

     Nyt ei sitten muuta kuin täydellinen antaumus hommaan ja nautin keväisestä luonnosta.



     

keskiviikko 10. toukokuuta 2023

Lumen surma

      "Istuskelen keittiön pöyvvän äärelä ja kattelen ulos. Ulkona ei kehtaa oikhen olla ko vettä sattaa. Kerkisin viijjä sathensuohjan sukset ja kolat ennen ku alko kunnola rapsimhan. Saapii jo laittaa talvikamphet varasthon. Kelkkaki pitäs viijjä sisäle. Ei sitä tieten ennää tartte tälle kevhääle. Ens viikonloppuna saattas vielä päässä tunturhin, mutta jos se kovin piettää lämmintä ja sattaa, niin saapii unehuttaa senki. Kyllä se tuossa ressun alla pärjää vielä tovin.

     Kävin tuossa yks ilta kurkiaki kattomassa. Nekki on jo ilmestynhe ja paljo muitaki. Nyt pittää kovasti liikkua sulapilkasta toishen. Lintuja tullee koko aijjan enämpi. Eilen meinas jäähä minun suosikkipöllöki auton alle. Lensi yhtäkkiä sen verran matalala mettästä, että kohta osu tuulilashin. Onneks ei kuitenkhan sattunu.

     Meinasin vielä kerran käyvvä kokkeilemassa pilkkiä. Järvilä on vielä kovvaa jäätä, että kestää äijjänki ko kerran kelkalaki vielä puottavat. Häytyy kattoa miten kerkiää.

     Renkhakki vaihoin jo. Tais olla viime viikola viimiset pakkaspäivät. Nyt se sitte kesä tullee vauhila. Toivottavasti ei kuitenkhan kovin tulvi, ettei tutut huku tuola alempana.

     Kilpisjärven pilkkikisakki sitte oli. Sieltä tuli mahottomasti autoja sunnuntaina. Olis melkhein pitäny porthaile istua ja vasiten laskea. Muutaman auton letkassa net kulki. Eipä tullu sinnekhän lähettyä. Melkhein joka vuosi sielä on tullu päivämukin käytyä. Jos ens vuona sitte.

     Kevät on myöhässä, mutta ootappa vain. Kohta rytisee."

     

maanantai 1. toukokuuta 2023

Kevhän merkkejä.


     "En usko, että molen ainua jolla on levoton olo kevhäisin. Sei ole kuitenkhan semmosta huonoa hommaa ollenkhan. Ko tuo lissääntyny valo kuttuu koko ajan ulos seuraamhan kevhän tuloa. Pystyis ees pihhaa harkkaamhan niin olis joku syy olla ulkona. Ei juuri viittis porthaila istua. Lunta on kuitenki sen verran, ettei pysty vielä mettässä kulkea jalkasin. 

     Nyt se sitte on kevät kuiteski viralisesti alkanu. Nyt vapun aikhoin näky ensimäiset sotkat, joukhaiset ja yks hanhiki. Soma. Maalintuja ei kyllä ole näkyny ejellenkhän.

    Kelkalaki sai huijjella menhen missä vain. Joet ja järvekki olit kuivat. Tuuli vain oli niin kaalo, ettei kovin ohkasila vaatheila tarjenu pilkkiä. Vishin kalakki piti kylmää, ko niitä ei tullu ko muutama pikku ahven. Jäi savustus kyllä välhin.

     Parisen viikkoa tässä olis vielä aikaa tihrustaa aventoa, sitte alkaa olla aika heikot jäät ja kelkala kulku loppu. Ellei sitte lähe käsivarressa käymhän. Mie kattelinki tuossa yhtä koskea, son kohta niin sula, että käyvvä heittelemässä virveliä siinä. Perho kylläki saattas olla parempi, ko kalat ei varhman kerkiä ottamhan vielä vilkhun kiini.

     Pittääpä alkaakki laittamhan vene kunthon. Vielä ko pikkusen jää sullaa, pääsee heithän verkon rantaporheshen. Saapii tehä haukipihviä, ko saapii verestä kallaa."




Ne ovat saapuneet.

       "Ei tarttenu ennää tehä halkoja yksin. Kesästä nauttiminen loppu. Tai oikeasthan väheni. Lämmin keli ja vesisathet teki tehtävän...