sunnuntai 14. kesäkuuta 2026

Voi elämän kevät.

  

     "Kesä tuli rytinällä. Jäät lähti hopusti. Lehtiki tuli varkhain puihin ja sääskekki ilmesty. Eikä net tulhe yksin. Mäkäröitäki on jo ja lauantaina oli niin lämmin, että paarmojaki näky. En mie tämmöstä kyllä muista koskhan.

     Emojänis pyörii tuossa kartanolla. Yhen poikasen molen nähny. Son jo iso. Semmonen reilu nyrkin kokonen. Molema liikuskelhe pihala, että pevot ja riutat pyssyy poissa. Saavat kasuta rauhassa.

     Mie hajin onkivehkhekki esile varaston perältä. Meinasin käyä kokkeilemassa jos vaikka sais jonku ahvesen savustettavaksi. Vesi alkaa olla kohta liian lämmintä, että kehtaa ennää haukea ottaa, mutta katoma miten käypii. Laittaa enämpi voita, niin kyllä se mennee seki. Tammukkahan se makkein olis, mutta sitä ei taho saaha kylän pinnasta. Häätyis mennä kauemaksi.

     Ukko ylijumalaki on meinanu kolistelhen kivikärryjänsä, mutta aika vaisula menestykselä toistaseksi. Kovasti ennusthet pelottellee, mutta ei kuitenkhan ole saanu aikaseksi. Kelit kylläki viileni jo sen verran, ettei tartte ukkosia ennää pölätä.

     Kala ei ollu oikhen syönnilä. Mie kokkeilin monesta paikkaa, eikä tullu syömäkokosta. Oli kuitenki soma heitelä. Ei ollu työt mielessä. Siinä kulkeissa kattelin samala näkkyykö hillankukkia. Niitä on joissaki paikkaa paljon. Ko nyt ei vain saje pieksäis niitä, että saisima kunnon saon tänä vuona. Viime vuona niitä sai hakea. Onneksi ei tartte myynthin ko vain ittele. 

     Kohta sonki taas juhanus. Voi mahoton ko auka mennee äkkiä. Tässä iskee kohta hoppu ku tuntuu, että kaikki on taas rästissä. Vaikka ei nuita hommia loppujen lopuksi kauheasti ole. Seku kuvittellee..."  


 

Voi elämän kevät.

        "Kesä tuli rytinällä. Jäät lähti hopusti. Lehtiki tuli varkhain puihin ja sääskekki ilmesty. Eikä net tulhe yksin. Mäkäröitäki ...