"No se mie viimheinki kerkisin kirjottamhan tähänki tekstiä. Jos ei muuta kiirettä ole ollu, niin son tuo yläkerran isäntä pitäny huolen, ettei meilä alakerran lapsila tule ongelmia liijjan vappaa-ajan kansa. Sonki kohta viikon tiputellu lunta. Pieniä hiutuvia, välhin aivan ääpättömiä, mutta tasasesti ihan koko ajan. Sitä on joutunu ulkoilhen päntiönhän. Onneksi alko pakastamhan, niin saapii kolan jähtymhän. Meinas jo liikaaki lämpenemhän.
Son sunnuntaina sitte isänpäivä. Meiläki osa läpeistä on tullu kotona käymhän. Soma ko niitäki näkkee. Saisivat käyvvä useamastikki vanhuksia kattomassa. Mutta niiläki on omat elämät alkanhet, eikä net jouvva aina äitin ja isän helmoissa pyörimhän. Saapii olla tyytyväinen, että ouvvat hyvin kotona kasvanhet ja ottanhe ison askelhen elämäshän. Ku vain hyvin pärjättäis.
Meilä jokhaisela on ollu sama tilane aikoinhan. Koulut piti käyvvä ja lähteä maalimale työtä hakhen. Välilä saathin sitä leipää ja joskus voitaki siihen pääle. Pikku hiljaa sitä oppi elämästä ja hyvin tässä loppujen lopuksi on pärjätty. Tietenki kotoa saatut ohjjet on kantanhe kauvvas.
Tärkein opetus, minkä isä aikoinhan opetti, oli ettei lennä kypsät kärpäset suuhun. Se meinas sillä, että itte pittää töitä tehä elantonsa ethen. Ei kukhan tule rahhaa antamhan tyhjän päitten. Sitä molen yrittäny nouvvattaa. Koko elämänsä sitä onki tehny montaa hommaa. Ja sammaa molen sanonu omilekki lapsile. Työtäpölkäämättömälle löytyy aina hommia.
Ommaa issää tullee aina välilä muisteltua. Tietyt asijat, paikat ja työt tuopii muistoja mielhen. Välilä miettii, ko tullee joku pulma ethen, miten isä olis tehny tämän homman.
Monta mettäreisua on tehty. Riekonpyynissä, hirvimettälä, verkoila, koijjumettässä. On tehty heinää ja isä se opetti ajamhan rattoriaki. Soli semmonen vanhan kansan mies. Poikasena joutu kiskomhan vanhat naulakki lauvvoista irti ja oikomhan, ko mithän ei saanu heittää menemhän. Kaiken maaliman rautaromukki se säästi, mutta paljon se niistä tekiki. Monet kärryt ja vehkhet tehthin ja korjathin. Välilä se teki koristheitaki niistä. Timpurin hommakki suju kaikki. Harva homma siltä jäi tekemättä.
Huomena pittää viijjä hauvvale kynttilä ja muistela niitä mielhen painunheita hetkiä. Hyvvää isänpäivää meile kaikile isile! Viettäkkää oikhen mukava päivä rakhaitten parissa!
Ps. Tämä blogikirjotus oliki sitte kahessaas. Vaikka son välilä kirjotusurkko tuntunu mahottomalta, niin periksi ei ole tehny mieli antaa. Isän oppien mukhan seki..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti