Lauvvan kappalhet jalkhan ja eiku hihtomhan.

   "Jos sie tykkäät hihtaamisesta, niin sulle oikea paikka on Enontekiö. Täälä et tartte letkassa hiihellä. Mutta kyllä son sommaa hommaa tuo hihtominen. Maisemat vaihtuu helposti ja kunto kasuaa samala. Ja mikä son hihtoa. Ounasjärveltä lähtee hyvä latu tunturhin. Siittä pääsee vaikka Pallakselle, jos halvaa. Ja jos ei halva avomaastossa olla, niin sitte lähtee vaikka Närpistön latua menhen. Pimeälä voipii sitte hiihellä lämpölatua ko son valastu. "

     Enontekiöltä löytyy luonnonlatuja noin 300 km. Maisemallisesti ladut vaihtelevat mäntymetsistä avotunturiin. Viikon mittaisella lomalla voi halutessaan hiihtää joka päivä eri reitillä. Hyvällä kelillä näkyvyys voi olla kymmeniä kilometrejä. Pahimmillaan ei tahdo nähdä edes latua. Silloin kannattaa pysytellä metsäisillä laduilla.

     Nykyisin voi netistä seurata tampparin kulkemista ja nähdä reaaliajassa, mitkä ladut on aukaistu. Myöhemmin keväällä saattaa pystyä hiihtelemään hangen päällä. Silloin pitää muistaa, että päivemmällä, ilman lämmettyä, lumen pinta ei enää kanna hiihtäjän painoa. Kokemattomalle saattaa tulla raskas matka takaisin jäljelle.

     Hiihtoreissulle lähtiessä, kannattaa katsoa sääennustus ja varata mukaan syömistä, juomista ja lämmintä vaatetta. Keli voi muuttua tunnin sisällä täysin. Tämä pitää muistaa, varsinkin kun on lähdössä tunturiin. Avun tulossa saattaa kestää tunteja ja sen ajan on pystyttävä selviytymään itse. Eräs tärkeä seikka, joka monesti jää huomioimatta, on se, että vaikka majapaikasta lähtiessä on hyvä ilma, niin ylempänä se yleensä on paljon pahempi. Hetassa, esimerkiksi, kannattaa hetki katsella Ounastunturia. Lumen tuiskuamisen näkeminen kertoo vallitsevasta kelistä puuttomalla alueella.

     Kannattaa myöskin kokeilla umpihankihiihtoa tai lumikenkäilyä. Jos omia varusteita ei ole, niin kannattaa kysellä majoituspaikastaan. Niitä voi vuokrata monesta yrityksestä.