"Kesä sujahti taas liian nopeasti. Syksy tuli. Oikea ruskaki sautto viimhein. Alkaa taas olhen mettät kommeimmilhan.
Nyt vain pittää tehä viiminen rutistus, että kerkijää kerätä mustikoita ennen pakkasia. Sitte vielä häätyy hakea lappapuurhon tarphet. Puolukkaa näkkyy tulevan melko mukavasti. Karpaloitaki näkkyy olevan. Net vain niin hankalat kerätä, mutta häätyy niitäki koittaa löytää. Non hyvät käristyksen kansa. Kokkeilkaappa.
Kerkesin mie käyvvä sorsiaki kattomassa ja pääsin jopa syömhän. En raskinu ko pari ampua, ko niitä on niin vähäsen. Sielä mie mietiskelin rantatörmälä ko kiikaroittin, että mikhän niitäki on niin paljo verottanu. Kevhäläki näky paljo vähemän ko ennen.
Ei niitä tieten ennää tule käytyä pyytämässä ko alko tuo hirvestyski. Emmä met alotuspäivänä niitä kylläkhän saanhe, vaikka koirat pari löysikki. Son lehtimettän aikana hankala päässä niitä näkhen. Mutta lujasti met kuiteski uskoma, että pari kuiten saahan. Lupia olis useamalekki.
Siinä pittää piettää maltti tuon mettänviljan kansa. Ei saa liikaa ahneuksissa ottaa. Pittää sitä jättää seuraavalle vuojelekki. Tämän ko kaikki muistais. Muuten meilä loppuu luomueväs luonosta ja sitte häytyy hakea kaikki kaupasta. Ei solis kovin raposta sekhän."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti