"Kyllä soli melkonen saje tässä yks päivä. Oikhen maahan asti sato. - mie raatasin väärtin kans kahvin äärelä. -Päivän tuhnutti ja illala ei uskaltanu lähteä ees roskia viemhän katokshen. Siinä olis kastunu läpimäräksi vaikka matkaa ei olis ollu ku parikymmentä metriä.
Väärti kuunteli ja sano sitte mulle, että et sunkhan sie sokkerista ole? En mie ole, mutta mie kuiteski tykkään paremin käyä suihkussa ilman vaatheita. Hänestä en tiijjä, en hoksanu kysyä.
Meilä on ollu rohki soma tämä loppukesä. Lämmintä on piisanu ja ötököitäkhän ei näy ko vasta illala.
Mutta ei ole pelkästhän hyvvää ole. Molen kattonu ku tiaset hakkee ruokaa maasta. Ei ole ennää lentäviä hyönteisiä. Samaten yks päivä kattelin pihala suenkorentoa. Ei silläkhän kauheasti saalhit pörrää ympärilä.
Pihanurmi on halkeillu, samaten jänkät on kuivanhet. Saapii lipposet jalassa kulkea. Ei kastu sukat. Kerran molen harkanu jo pihakoijjujen lehet. Aivan ko olis ruskan aika. Puut kellertää siihen malhin. Mutta kuiva sen tekkee. En mie muista tämmöstä ennen. Jotaki pientä ollu joskus.
Onneks se jonku verran sato. Ens häthän. Mutta kyllä sitä tullee lissää. Ootappa vain."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti