Meilä oli pitkhän lämmintä. Alkuviikosta kävi sitte yks yö miinus viiessä. Aamula oli tiet mustassa jäässä. Sonki sitte illala renkhan vaihto eessä. Kyllä net jo kannattaa. Ei tartte tyhjää liukastella.
Jyleät noli kyllä ajjaa ja kauhea ääni, mutta eipä autoa ole nyt kauheasti tarttenu. Mitä nyt kaupassa ja mettälä käyny. Eikä mene kauaa ko non tiet jäänä ja sinun pittää justhin lähteä liikhele. Silloin non hyvät.
Tässon nyt pari päivää istuttu pökkelökasan vieressä. Hyvin net lämmittää passissa. Valkea on tuulen ansiosta pysyny hyvänä. Ei ole tarttenu hiilokshen puhalella. Aamula mietin, että kaivanko jo pitkän takin esile, mutta en kehanu kiirhessä alkaa. Kohta olis kannattanu. Ens kerraksi kyllä hajen esile.
Nyt sitä sitte ootelhan lunta tulevaksi. Sais vain ensin pakastaa muutaman päivän maan kohmeksi. Pääsis jänkkiä pitkin kulkemhan. Mökilekki pitäs viijjä vaikka mitä kampetta, häätyy vain oottaa talvea, että saapii kelkala sitte ajjaa.
Ootappa, taskussa alko värishen. Sielä kaveri pistää viestiä, että tarttis nylkyapua. Ei ole minkhänlaista ääntä kuulunu ko on ampunu. Ei tällä tuulela kyllä mithän kuulekhan vaikka norsu ryskäis tuosta ruvosta läpi.
Ei siinä mithän. Mie alan laittamhan kamphet rephun ja lähen tallustelhen kaverin pashin. Se saattaa kyllä pimeä sauttaa ennenku pääsee takasi tien laithan. Toivottavasti mie muistin eilen laittaa kallolampun rephun. Häätyy muuten mennä käsikopelolla ja syökyilä pitkin mäthäitä. Ei muuten, mutta tuossa on välilä yks syvä oja ylittää. Son ikävä kävelä ko saaphat loiskuu. Olen mie senki joskus tehny, mutta siittä reisusta sitte joskus lissää.
Ei muuta ko sommaa syksyä kaikile. Piämä ittemme kuivana ettei vain pääse lentsu yllättämhän. Nyt suunta ithän ja veittet töihin"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti