"Yks...kaks...kolmas...vielä yks... - Mitä sie oikhen lasket?, kysäsi väärti multa illala, ko heitimä verkkoja. - Lasken tässä vain montako sääskeä molen taputellu selkhän ja kehunu hyväksi tytöksi. Somahan son ko naisenpuolet on kiinostunhet tämmösestä vanhasta ukosta, mutta ko itte en ole yhthän kiinostunu niistä.

     Son kesä alkamassa ko sääskiä on ilmestyny. Mäkäräisiäki lentää.  Jännä ko yhtä aikaa ouvvat. Aikasessa non kumpiki tänä vuona. Kyllä nuitten kans pärjää, ko ei vielä tartte myrkkyjä käyttää. Aamula niitä ei yhthän lennely kumpaakhan, ko kojima verkot.

     Mie lähin sitte mökile koijjuntekhon. Päiväkappalhen tehin ja nyt pärjää taas pari ethenpäin. Iltasela siinä jotaki käppäsin pihala ja mie aloin kuuntelhen, että sano mikä tuo ääni kuuluu tuolta jänkän laijjalta. Mie siinä vähä aikaa kuuntelin ja sitte mulla välähti. Sielon teeret soitimella. Mole ikänä kuullu tällä perälä semmosta. Olis pitäny lähteä kameran kans kälelhen ja kattomhan, mutta en ennää kehanu ko päivän tehny hommia. Aamula vähä harmitti, mutta ei sille ennää voi mithän. Saattaa net illala taas kuulua.

     Ny mie mietin, alkasko tauron keithon. Pottuja en kylläkhän älyny ottaa mukhan, mutta mennee se veres kala ilmanki. Haas mie taijjanki tehä rilhin valkean ja keittää oikhen mettäkattilassa. Tullee semmonen vanhan aijjan maku niihin. Sen mie taijjanki tehä. Alkaa tuo aurinkoki vähä pilkistelhen pilven ravosta. Eikä se ny pikku äppö haittaa. Kyllä net vaathet kuivaa ko nostaa kahverhin.

     Hyvvää kesän alkua! Tästä se sitte lähtee, sääsket, kalastus ja mökkikausi. Nautima!