Pitihän se lähteä testaamaan Saanan uudet portaat. Nyt oli hyvä aika käydä, kun sääskiä ei ollut vielä ihan kiusaksi asti. Kilpisjärvellä kyllä huomasi, että raja on aukaistu. Kauppa oli täynnä norjalaisia. Samoin tienpäällä oli huomattavasti enemmän kulkijoita. Kaksi autoa kolmesta oli norjan rekkareissa. Arki on taas alkanut.
Reitti Saanalle lähtee nykyisin Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta, läheltä tullia. Parkkipaikka oli aivan täynnä. Saimme juuri ja juuri automme mahtumaan sinne. Polku lähtee tien toiselta puolelta. Leveä sorapolku on melkoinen uudistus edelliseen verrattuna. Kävely oli helppoa, mutta itse luontoelämys jäi vähän vaisuksi. Oli kuin soratietä olisi kulkenut. Uusi polku kuitenkin helpottaa varmasti monen liikkumista.
Ensimmäiset portaat tulivat vastaan noin kilometrin kulkemisen jälkeen. Kivistä ja hiekasta tehdyt askelmat ovat jaloille ystävällisemmät kuin vanhat puuportaat. Saa kuitenkin nähdä miten ne kestävät sateita. Portaita on rakennettu kolmeen kohtaan. Polku kulkee hieman loivempaa reittiä ja on paljon kevyemmin käveltävä, kuin vanha Retkeilykeskuksen kautta lähtevä polku.
Näkymät ovat upeita hyvällä kelillä, mutta sumuisella säällä on mahdollista jopa eksyä. On jopa sattunut niin, että alhaalla kylällä on sateista ja pilvistä, mutta Saanalle noustuaan on aurinko paistanut siniseltä taivaalta. Saanalla kannattaa käydä ainakin kerran elämässään, mutta muutaman kerran käytyäni, taidan ensi kerralla kiertää tunturin ympäri. On sekin hienoa maastoa kulkea. Ainakaan siellä ei ole samanlaista ruuhkaa kuin itse Saanalla. Kulkijoita nimittäin oli polulla kymmenittäin. Voi vain yrittää kuvitella paljonko niitä sitten on ollu juhannusviikonlopulla. Luonnonrauhaa...nautinnollista kiipeilyä kaikille.