"Jos meilä on talvela pimeää, niin kesälä sitte onki senki eestä valosaa."
Lappi on vastakohtien maa. Talven synkkyys vaihtuu kesän jatkuvaksi kirkkaudeksi. Keväällä valon määrä lisääntyy, auringon lopulta asettuessa pysyvästi horisontin yläpuolelle. Tätä jaksoa kestääkin kaikkiaan kaksi kuukautta, alkaen toukokuun loppupuolelta, ja se päättyy heinäkuun lopulla.
Valoisat kesäyöt ovat satumaisia. Lintujen laulu taukoaa hetkeksi yön keskimmäisinä tunteina, alkaen jälleen varhain aamusta. Sääsketkin vähenevät, asettuen yöpuulle, että jaksavat jälleen kiusata seuraavana päivänä. Varhainen kesäaamu on mukavaa kuunneltavaa. Lintujen aloittaessa jälleen laulamisen, luonto on täynnä erilaisia ääniä. Hetki on rauhoittava. Pitäisikin herätä useammin kuuntelemaan sitä.
Valitettavan harvoin nykyään saa enää nauttia tästä erikoisuudesta. Työt rajoittavat liikkumista ja harrastuksia todella paljon ja harvemmin kelit sattuvat kohdilleen vapaitten kanssa. Nuorempana sitä kalasteli öisinkin. Vaeltaminen ja hillastelu helteillä olivat helpompaa yöaikaan.
Joka kevät tekisi mieli ottaa töistä koko kesä vapaaksi ja nauttia luonnossa kulkemisesta. Vielä en ole kuitenkaan raskinut. Ehkä tänä kesänä..
Monta paikkaa olisi vielä käymättä. Joka puolella kuntaa löytyy hienoja vaelluskohteita ja kalapaikkoja. Täytyykin toivoa, että ei tulisi kovin sateista kesää, koska kulkeminen hankaloituu silloin paljon. Taidanpa kaivaa pitkästä aikaa esille perhontekovehkeet ja sitoa kesäksi lisää perhoja, jos tässä vaikka pääsisi jokirutoja katsastamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti