Piipittäjä

     "Kapustarinta on soma elukka. Son melko kesy ja niitä näkkee useasti. Se vain ottaa pitemän pääle päähän, ko se laukottaa pitkin tunturia ja piipittää koko ajan."

     Kapustarinta on tunturilinnuistamme kohtapa tunnetuin. Varmastikin kaikki, kesäisillä vaellureissuilla liikkuneet, ovat kuulleet tämän komistuksen haikean piipittämisen. Lintu saattelee kulkijaa pitkän matkaa, toivottaen hyvää reissua. Viimeisillä kelkkakeleillä tunturissa liikkuessa, lintuja näkee melko paljon pälvipaikoissa.

Buriid Juovllaid!

     "Sonki vuojen kohokohta ihan ihan tuossa nurkan takana. Perhe kokkoontuu yhthen, nauttii hyvästä ruuvvasta ja tunnelmasta. Pienemät oottaa pukkia, mutta vanhemila on se joulun rauhalisuus tärkeintä. Hetki aikaa hiljentyä läheistensä kansa. 

     Muistakkaa ihmiset syyvvä hyvin, rauhottua hetkeksi ja rakastaa lähimpiänne. Viekää kynttilöitä hauvvale. Muistelkaa entisajan jouluja. Yrittäkkää löytää se joulusta innostunu sisänen lapsi. Sillä sen jos ossaatta esile hakea, niin sillon teilä tullee hyvä joulu.

Hyvvää ja rauhalista Joulua kaikile!"

Valkealla

      "Istuskelen valkeala. Jälhen kerran. Lukemattomia kertoja olen tehnyt nuotioita. Toivon mukhan saan tehä niitä vielä paljon.

      Siinon joku ihme homma, että sen tekkee, vaikka ei olis ko hetken paikoilhan. Elävä tuli lumoaa kulkijan. Vaikka makkarat on paistettu ja kahvi keitetty, tekkee valkeala aina mieli istua pitkhän. Ilman mithän kiirettä. Vaikka pitäs lähteä verkoile taikka jatkamhan hillankerruuta tai pimeä alkaa sauttamhan ja pitäs jatkaa matkaa, siihen vain jääpii istumhan ja kattomhan. Nauttimhan luonosta ja rauhottumhan. 

     Tuli hypnotisoittee. Mielii tyhjenee ajatuksista. Siinä on vain hiljaa ittensä kans. Osana luomakuntaa.

     Taasen isomala porukala ollessa, valkeala syntyy parhhat keskustelut. Mukavimmat muistelukset, suunitelmat ja parhaimat muistot. Silloin kaikki on samalaisia, samanarvosia. Ei ole herra työläistä kummempi. Samasta pannusta kaikki ottaa kahvia. Eikä ole nokipannukahvin voittanutta. Sauvvu antaa kahvile parhhan aromin. 

     Valkeala voipii tutkia sisinthän. Miettiä maaliman asijat, käyvvä elämäänsä lävitte ja tehhä surutyötä. Valkea on paras terapeutti.

     Ota sieki väärti hyvä ja lähe methän valkestelhen. Et sie tartte mithän syytä siihen. Seku vain lähet ja istut siinä, kattele kuinka tervas pallaa ilosesti, pökkylä sihisee ja kataja rätisee. Olet vain ja nautit hetkestä."

     

Kihu

                                   

     Silloin tällöin tuntureilla liikkuessa onnistuu näkemään tunturikihun. Majesteetillinen lintu on taitava lentäjä. Pesän taikka poikasten lähelle sattuessa, kihu kaartelee kiivaasti ympärillä ja tekee syöksyjä tunkeilijaa kohti. Liian lähelle mennessä se iskee. Monesti on lippalakki lähtenyt päästä. Silloin kannattaa ottaa uhkailut tosissaan ja lähteä nopeasti eri suuntaan.

     Kihun nähdäkseen kannattaa lähteä vaeltamaan tunturiylängöille. Sitä tavataan harvemmin muualla. Eniten olen havainnut niitä Kilpisjärven tuntureilla, Hetta-Pallas -reitillä Kalmakaltion tuntureilla ja Pöyrisjärven perällä. Toki sen voi nähdä hyvällä tuurilla muuallakin.

Mahoton murkku.

     Oletko koskaan ollut kunnon "murkussa"? Tiedätkö mitä tarkoittaa, kun "keli on valkonen"? Taikka mitä pitää tehdä jos on "iili" tulossa?

     Meidän murteessa murkku ei tarkoita muurahaista tai murrosikäistä, vaan sumua. Sellaista oikein sakeaa, jollaisessa voi eksyä todella helposti. Valkoinen keli puolestaan on talvinen ongelma. Silloin ilma ja lumi ovat saman värisiä, jolloin esimerkiksi tien reunoja ei erota kunnolla, eikä maastossa liikuessaan näe henkoja tai kaltioita. Maa ja taivas ovat saman väriset.

     Iilillä tarkoitetaan yleensä ukkosen aikana esiintyviä rankkasateita. Sen vastakohta puolestaan on "äppö, joka on heikko tihkusade. Äppö luultavasti tulee sanasta "ääpätön", jolla tarkoitetaan todella pientä. Sitä taas ei saa sekoittaa "hengettömään", joka on miltei olematon.

     Mielenkiintoisia maastoon liittyviä sanoja on esimerkiksi "ruto". Yleensä puhutaan esim. ojanruvoista. Selkokielelle käännettynä kyseessä on sakeampi koivikko tai risukko, joka on heti ojan tai joen rannassa. "Tieva" puolestaan on jängillä oleva kuivempi maankohta. "Vuoma" koostuu yhdestä tai useammasta isosta jängästä. "Jänkkä" on suo.

     Kun alat tekemään "piiruskeittoa", niin katso ettei sinulla ei ole "kosaa" käytössä. Sillä vuolet helposti sormeen, käristyksen sijaan. Piiruskeitto tehdään käristykseksi vuollusta poronlihasta.

     Kahvi on parhaimmillaan, kun se on "verestä" ja sitä on "motillinen". "Toopillinen" on kohta liikaa. Se saattaa alkaa helposti "kuojotuttamhan". Se ei ole kuitenkaan "mätö", vaan yksinkertaisesti sitä ei voi juoda niin paljon.

     Hauskin sanonta lienee "niin letto, ettei lentävä lintukhan pääse yli." Sillä tarkoitetaan niin vetistä suota, ettei siitä pääse millään yli. Yleensä jänkiltä löytyy myös "rimpiä" eli lampia. "Pounuilta" puolestaan kannattaa hakea hilloja ja karpalo kasvaa "mäthäitten" välissä.

     Tässä taas pieni siivu "meijjän murthesta". Sitä ei kuitenkaan saa sekoittaa meänkieleen, sillä "emmä met senthän asu väylän varressa vaan molema tunturissa ahvottunheita ja sitkhaita ko vaivaiskoijjut."

Ilmastonmuutos

 

    "No son kyllä nyt joku isompi voima menny sekasin. Tässäten oli 22 astetta pakkasta ja sitte sato vettä ko kesälä koskaki. Eikä sollu mikhän äppö, ko sitä tuli ko esterin takalistosta. Lunta oli  ensin kolmisenkymmentä senttiä ja nyt sitä on ennää viis senttiä. Viime vuona tähän aikhan sai kahloa polvia myöten.

     Onkhan tämä nyt sitä paljon puhuttua ilmastonmuutosta? Herra tietää, muttei kerro. Ei tämä kuitenkhan kovin somalta tunnu. Viime talvi jo oli ihmeelinen. Kevhälä sai kelkkaila toukokuun puolen välin jälkhenki ja pilkkiäkki sai kans. Jos ens kevhänä on samalaista, niin pittää kyllä nauttia toen teola. Suurinpiirthein asua tunturissa ja pilkkiä vain menhen. "

     Lapin sääolot ovat saaneet mielenkiintoisia piirteitä. Lämpimien ja kylmien ajanjaksojen vaihtelu maapallolla on muuttumassa lämpimämpään suuntaan. Kelien kehittymistä voi vain arvuutella. Kovien pakkasten puuttuminen on ollut havaittavissa jo useampina vuosina. Samoin pitkien syksyjen ja keväiden ilmentymä. Maapallon ilmasto vaihtelee lämpimistä jaksoista jääkauteen. Minkähänlaiset mietteet lienee sillä sukupolvella, joka kokee seuraavan jääkauden?

Onnenlintu

     "Yks asia kuiten on aina varma. Sie et tartte olla koskhan mettässä yksin. Son aina ko päätät huilata, hajet juurakon ja tehet valkean, laitat pannun keittistangon nokhan ja saat makkarat paistumhan, niin eikö se jostaki liitele kuukkeli siihen. Son semmonen mettämiehen kaveri.

     Siinä se kattelee pää vinossa, että eikö hälle löyvvy juuri mithän syömistä. Rohkeimat niiistä syöpii käjestäki. Sieppaavat hopusti leipäpalasen, pyrähtävät lenthon ja katoavat mettän suohjin. Ja eikö vähän ajan päästä sole tullu takasi uutta pallaa hakhen. Son kova kätkemhän. Mutta niinhän mekki hommaama talveksi ruokaa.

     Kuukkeli on meijjän onnenlintu. Sitä ei saa tappaa. Siinä saattaa käyvvä ittele huonosti, jos mennee semmosen ampumhan. Eikä sitä kyllä ees raskiskhan, vaikka se semmonen makkararosvo välilä onki. On se kyllä semmonen kaveri, että somempaa mettänelävää saapii hakea."