"Niin se talvi taas taittu. Kellot siirrethin kesäaikhan. Tuntuu hullulta ko ulkona on täysin kirkasta ja kello on seittemän. Mennee taas hetki, että saapii uuesta rytmistä kiini. Sinänsä soma ko ei tartte hättäilä ulkohommissa pimeän kansa.
Meilä oliki ny viikonloppuna Hetassa valonjuhla. Marianpäiviä on vietetty jo monta sattaa vuotta. Joku se sano, että nolis alkanhe jo 1500-luvula. En mie vain eppäile yhthän. Ennenvanhhan ihmiset kokkoontu Hethan kastamhan lapsia, menhen naimishin ja tietenki myymhän ja ostamhan kampheita. Samala reisula nähthin tuttuja ja sukulaisia.
 |
| Suopunkinheittokisa keräs yleisöä aika mukavasti. |
Tänä vuona järjestethinki, vishin kolmen vuojen tauon jälkhen, markkinat ja suopunginheittokilpailut Hetan koulula. Oli soma käyvvä kattomassa kuinka sitä suopunkia oikeasti heitethän. Kyllä mieki sitä ossaan jotenki heittää, mutta kyllä pittää vielä jonku aikaa liiterin takana harjotella, että kehtais tulla kokkeilemhan, miten pärjäis.
Koulun pihala ei ollu kylläkhän ko kolme myyjää. Jokku ei senthän pölkää pakkasta. Sisälä liikuntahallissa oli kymmenkunta myyjää lissää. Jotaki senthän tuli ostettua kotia tuliaisiksi. Myyntiä ei kuitenkhan ollu ko lauvvantaina. Kovasti myyjät oli kuitenki tyytyväisiä ja toivoivat ens vuojeksi kahen päivän tapahtummaa.
Jussan pihala oli vajjaa kymmenen kojua lissää. Sieltä mukhan tarttuki net perinteiset villasukat ja lakupussi. Piti se tietenki ostaa uuvvet virtakinthakki, ko alkaa taas puusouvvi ko lumet sullaa. Nyt mie ostinki useamat parit, ko käypii aina nuita joutilhaita kattomassa mallia työntekhon. Mie saanki nyt lyyä niilekki kinthat kourhan ja toivottaa tervetulheksi talkoishin.
Sunnuntaina käytimäki vierhaita Hiihtomaassa. Kovasti tykkäsivät laskea. Monet haukkuu tuota meijjän rinnettä liian pieneksi, mutta lapset tykkää mahottomasti ja monet aikusekki kehhuu. Pitäs vain aukassa paljo varemin. Mie uskon, että nuot ulkomaalasekki saattas innostua käymhän sielä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti