maanantai 2. tammikuuta 2023

Lonkeron harmaa päivä.

       "Hyvvää uutta vuotta kaikile! Molen piettäny vähä vaphaata ko ensin iski kunnon lentsu pääle. Ei oikhen jaksanu tehä mithän eikä ajatuskhan kulkenu. Siihen sitte vielä joulu perhän. Mutta nyt olhan taas takasi rivissä. Joten eikhän se taas tästä. 

     Kerkisin ajjaa puitaki mettästä parina päivänä. Tarkotus oli ennen joulua hoitaa koijjut pois mettästä, mutta pöpöt sotki aikhet. Saihan net viimhein kotia tuotua, mutta lunta kerkis sattaa sen verta paljo, että tehetti vähä enämpi töitä. Lunta on nyt melkhein haarusvälhin asti. Son kylläki semmosta puuteria. Käveläkki voipii vaikkaki son raskasta. Mutta ei se suksilakhan ollu paljoa kummosempi. Kävästin meinaan vielä kerran kattelemassa hirviä.

     Sukset kulku aivan pohjia myöten ja nolit tosi raskhat nostaa aina kinoksesta poijjes. Ei sitte kantanu yhthän. Vielä ko jänkälä oli vettä, niin vasta soli viheliäistä ko lumi tarttu suksenpohjin kiini. Siinä sitte piti juurakkovalkeala paistaa suksekki samala, ko nokipannu oli keittistangon nokassa lämpenemässä. Kahvin jälkhen oliki sitte taas soma jatkaa matkaa ko ei ennää lumi takertunu sukshin kiini.

     Siinä kahvistellessa kattelin ympärille ja tuli niin mielhen se lonkeromainos. Oli varhman se vuojen harmain päivä. Mettässä ei oikeasthan näkyny mithän värejä. Pelkästhän harmajan eri sävyjä. 

     Son oikeasthan kahesti vuojessa tämmönen väritön aika. Ensimäinen on ruskan jälkhen, ko lehet tippuu puista ja toinen joulun tietämissä. Molempina aikoina luonto näyttää kuolheelta. Aivan ku solis lepohetki koko luomakunnala. Paitti tietenki meilä pörröilä, jokka emmä ymmärä levätä samala. Pitäs vain ottaa meijjänki mallia. Toishaalta se kylläki tuli semmonen huilihetki, ko saathin joulu piettyä alta poijjes. Tässä on nyt semmosta tasasta siljoa tuone maaliskuule asti, ko sitte alkaa hiihtokelit. Sillon ihmiset taas herräilee horroksesta.

     Mutta tiijjättäkö mitä kohta tapahtuu? Taihvaala näkkyy taas kohta outo valoilmiö. Son meinaan kaamos kohta ohitte. Hoksasin tässä joku päivä sitte, että viholinen, se alkaa taas aurinko paistaa silhmin ko ajjaa autola."



1 kommentti:

  1. Hyvvää uutta vuotta sinne pohjoshen!
    Olipa soma, ko äskön löysin tämän omala murtheela kirjotetun blogisi! Monta tiimaa meni lukiessa, ja paljon jäi vielä lukemattaki.
    - Mielenkiintosta, joten jäänpä seuraamhan :)
    terv. Aulikki

    VastaaPoista

Kevät keikkuen tulevi.

       "Olipa meilä tässä somat kelit. Viikon piti oikhen kevhäistä. Lumet suli silmissä. Pääsiäisenä ko kävi pilkilä, olit järvet aiva...