tiistai 20. syyskuuta 2022

Pimeys saapuu.


      Niin siinä taas kävi, että kesä meni ja talven tulo lähenee. Päivät ovat vieläkin aurinkoisia, mutta yöt ovat pimentyneet. Iltaisin ei enää näe paljoa tehdä mitään ilman otsalamppua.

     Harvat vapaapäivät kuluvatkin nopeasti syys-askareita tehdessä. Polttopuut sain onneksi karsittua ja ajettua ennen hirvenpyyntiä. Halkojen tekoa voi tehdä iltaisinkin. 

     Ruskasta ei ehdi kunnolla nauttimaan, kun monta hommaa on saatava valmiiksi ennen lumen tuloa. Sen kyllä vaistoaa, mutta sitä tavallaan seuraa sivusta. Viimein kun kiire alkaa hellittämään, ruska on jo ohitse. 

     Kohta myös pääsee haravoimaan lehdet pihalta. Niitä onkin kertynyt runsaasti ja pihlajat vielä pudottavat lehtensä myöhemmin. Pitää haravoida kahteen otteeseen. 

     Tässä onkin nyt parisen viikkoa aikaa tehdä kaikki hommat alta pois. Huomenna alkaa kiimarauhoitus ja pyynti jatkuu ensikuussa. Hirven makuun on juuri päässyt, mutta kaikki sanovat, ettei niitä kauhean paljoa ole. Mihin lie menneet. Parissa paikassa karhut ovat ainakin yksi syy hirvien vähyyteen. 

     Kova tuuli pitää huolen lehtien putoamisesta ja sitten pyyntikin helpottuu. Nyt on ollutkin pitkään kylmää. Jostain syystä tuulee koko ajan. Tai ainakin se siltä tuntuu. Tulisi nyt tyyniä iltoja, niin pääsisi tuulastamaan. Sitä suosittelen kaikkien kokeilemaan. Siinä on jotain alkuantaista jännitystä ja siinä tuntee kuuluvansa luontoon. Öinen järvi on todella mielenkiintoista katseltavaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kevät keikkuen tulevi.

       "Olipa meilä tässä somat kelit. Viikon piti oikhen kevhäistä. Lumet suli silmissä. Pääsiäisenä ko kävi pilkilä, olit järvet aiva...