maanantai 26. syyskuuta 2022

Lapin ruskaa

 

    "Kylläpä oli isola kirkola komea ruska. Meilä se alkaa olhen jo kohta ohi kokohnan. Jos siittä halvaa kunnola nauttia, niin pitäs alkaa ensin Kilpisjärvelä olhen ja sieltä tulla pitkä hiljaa alas käsin. Siinä ehtis nautiskella värisävyjä kolmisen viikkoa. Mutta sei ainakhan meikäläiseltä onnistu ko työt sittoo liikaa.

     Olishan se soma piettää kesälommaa ruska-aikhan, mutta ei sitä kuitenkhan ehtis mishän kulkumhan, ko kaikki hommat pitäs keritä tehä ennen talvea.

     Joka vuosi sitä aikoo käyvvä enämpi ruskaa kattomassa, mutta aina se kuiteski jääpii tekemättä - niinku moni muuki asija. Sitte ko sen itte viimhein tajuaa, niin son jo myöhästä. 

     Meilä on semmonen perisynti täälä, että met emmä itte oikhen tajua sitä kaikkea luonnon kauneutta, mitä meijjän ympäriltä löytyy. Ruskan tuloki tapahtuu niin hiljaa, ettemä kerkiä sisäistämhän sitä. Se pitäs tulla samala laila ko ensilumenki. Yks aamu maa on valkea ko aukaset verhot. Silloin ei ole mikhän ennää epäselvää

      Siittä tuliki mielhen, että pittää lähteä hakhen talvirenkhat esile ja alkaa vaihtamhan nekki. Ei piä liian myöhäshen jättää, ko kohta tullee mustaa jäätä. Siinä on sitte soma ajela kesärenkhaila ja pölätä koska päästättää auton methän. Parempi son ajoissa varrautua ko kuitenki aamusta joutuu aina töihin lähteä.

     Niin että alkakaappa muukki harkithen nastojen vaihtoa. Ei sole mikhän soma ajjaa mettähallituksen puolela. Son kohta liian kuoppanen ja turhan jykevät tikkarisukki."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kevät keikkuen tulevi.

       "Olipa meilä tässä somat kelit. Viikon piti oikhen kevhäistä. Lumet suli silmissä. Pääsiäisenä ko kävi pilkilä, olit järvet aiva...