Kaltio

      "Lähde, hete, suonsilmä...sillon monta nimeä. Meilä son kuitenki kaltio. Mettässä liikkuessa niiston tullu koko monesti hörpättyä vettä janhon. Kaltioita löytyy melkhein joka jänkältä. Jänkälä ko näkkyy pajupusikkoa, niin siinon melko varmasti vesikuoppa. Lisäksi kaltiossa kasvaa oikhen vihreää sammalta.

     Kaltioita löytyy monen kokosia. Se saattaa olla semmonen ruokalautasen kokonen taikka sitte kymmenenki metriä leveä. Niitä löytyy järven pohjastaki. Sen hoksaa siittä ko hiekka pulppuaa pohjala.

     Paikaliset ossaa kattoa vesipaikkaa, mutta etelän ihmisiltä se jääpii ylhensä huomaamatta. Melkhein kaikissa kaltioissa on juomakelposta vettä. Haijjusta sen viimeisthän hoksaa. Yhen kerran turistit katto vähä pitkhän, ko kaapasin kupila vettä semmosesta jänkkäkuopan näkösestä kaltiosta ja join menhen. Kysyvät silmät suurena, että voipiiko sitä juua nuin vain. Mie aloin nauramhan ja kerroin niile, että tällä perälä saatta juua melkhein mistä vain. Son niin puhasta. Net oli kuulema käyttänhe veenpuhistustabletteja koko reisun ajan. 

     Kaltiot on talvelaki sulia ja monesti niitä ei havaitte ko vasta ko ajjaa kelkala yli. Kevhälä net sulapilkat sitte sullaavat ensimäisinä ja niissä istuu muuttolintuja. Ennen vanhhan kaltioita tuhkathinki, että net sulais hopumasti ja niissä sitte kytäthin hanhia."