"Ko käyt Luontokeskuksessa, niin käväseppä Jyppyrälläki samala reisula. Muista ottaa evhät matkhan. Sielä on komeat maisemat paistella laavula makkaraa. Saapii hengenravintoaki samala.
Polku lähtee siittä Luontokeskuksen nurkalta. Vähä siinä joutuu saalomhan, ko nousua tulle satakunta metriä enämpi. Matkaa siittä ei ole varhman kilometriäkhän, mutta son nousua koko ajan. Vastaavasti saat kyllä sitte huilata alas tullessa.
Mutta eihän sitä piä methän lähteäkhän kellon kansa, ko kulkee hissukshen ja välilä pysähtyy kattelemhan. Kuka sitä käskee yhtä soittoa laukkoa. Istaha välilä vaikka pöyvän äärhen hörppäämhän vettä ja samala lueskele kyltistä, mitä sielä kerrothan. Niitä onki useampia välilä. Melkhein perilä onki sitte jännin juttu Jyppyrän seitasta. Sitä ei oikhen kukhan ennää muista tarkalhen, missä kohtaa son ollu. Son ollu kuulema semmonen kantikas kivi neljän pienemän päälä. Kirkonrakentajat vieritti sen Ounasjärhven, mutta se nousi takasi paikalhen. Sen jälkhen net ensin poltti sen, särkivät pienemäksi ja taas viethin takasi järhven. Sei ennää noussukhan sieltä, mutta eipä kyllä ennää oikhen tullu kallaakhan Ounasjärvestä. Sillä laila se kosti.
Pitäs joskus kysässä Luontokeskuksesta, että kuinkhan paljo ihmisiä käypii Jyppyrän päälä kiikkumassa vuojen aikana. Joskus sielä on ollu vishin bussilastilinen samhan aikhan, ko olen käyny kiikkumassa. Talvela siinä länsipuolela onki rinne, jos tykkää lasketella. Ei se suinkhan niin mahoton ole, mutta lapsiperhheile se soppii oikhen hyvin. Ja latu lähtee rinthen juurelta jos halvaa vaikka vanhemat käyvvä hiihtelemässä, ko lapset laskee. Sitte son vielä mahottoman hyvä paikka lumikenkäilä, jos semmosta tykkää.
Mie taijjanki käyvvä pitkästä aikaa kiikkumassa sielä laavula, ko ens kerran tulen käymhän kirkola asijoilla."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti