maanantai 2. elokuuta 2021

Poro


        "Tettä uskokhan, kuinka kovasti molen kokkeillu miettiä, mitä tuosta porosta voipii sanoa. Son yllättävän vaikeaa. Siittä vois kertoa vaikka mitä, mutta siltikki siittä elikosta ei oikhen ossaa kertoa mithän erikoista. Son niin puhki kaluttu ko olla ja ossaa. Enkä mie puhu selkäkeitosta ja käristyksestä. Net met kyllä kaluama aika perusteellisesti. 

     Jotenki poro on niin tavalinen osa meijjän joka päivästä elämää, että memmä kiinitä siihen mithän huomiota. Niitä pyörii pihala ja mettässä päntiönhän. Niitä on saanu ikänsä väistellä tien päälä, Mettässä net tullee kurkkimhan välilä selän takkaa, että kuka se sie oikhen olet, ko heilut täälä pusikossa pitkä vitta kourassa? Joskus meinanu lähteä teltta niitten mukhan, ko non kävelhe pimeässä telttanarhuin. Kerran syksylä rykimäaikhan, kohta jouvvuin sihtaamhan yhtä hirvasta, ko laukko kohi sarvet tanassa. Onneks älys kääntyä ajoissa sivhun. Soli saattanu mennä muuten painiksi taikka sitte tienoo olis raikunu. Molin nimittäin riekostamassa.

     Yhen kerran satuin verkostelhen yhen järven rannale, ko poikain tokka ilmesty järven toisele puolele. Siinä net kulki sammaa polkua ja menit kohti pohjosta. Meinasin ensin alkaa laskemhan niitä. ko oli soman näköstä kattoa, mutta onneksi laiskuus voitti. En molis kuitenkhan kehanu istua niin pitkhän räknäämässä. Niitä meinaan laukko varhman neljä viis tuntia putkhen. En usko että tuhanen riittää. Semmosena helminauhana niitä tuli koko ajan.

     Joskus tien päälä saanu turisteilta vihasia katseita, ko non pysähtynhe kuvvaamhan poroja ja itte tööttää ko rievattu, että kisurat lähtis tien päältä poijjes. Yhenki kerran net toppas lennosta ja hyppäsivät äkkiä ulos kuvvaamhan. Kyllä mie sen ymmärän, että onhan se saksalaisile eksotiikkaa, mutta ko kapeala tielä pysähyttävät auton keskele tietä ja ovet jätethän vielä sepposen selälhen, niin ettei siinä pääse oikhein kummaltakhan puolelta ohitte, niin ei siinä kannattis kovin alkaa mulkoilhen, jos takana tuleva alkaa piippailhen ja säikyttämhän poroja.

     Meilon vähä jokhaisela jotaki juttua ollu poroitten kans, mutta melko moni on sanonu sammaa asijaa siittä. Meinaan, että poro on parasta pannula. Itte kukanenki päättäkhön. Poro on luomua ja lähiruokaa parhaimmilhan. Jotenka bon appetiit vain kaikile.

     Toivottellee nimimerkki: Kylläpä piiruskeitto oliki taas rohki hyvvää..."

     

     

     

      

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kevät keikkuen tulevi.

       "Olipa meilä tässä somat kelit. Viikon piti oikhen kevhäistä. Lumet suli silmissä. Pääsiäisenä ko kävi pilkilä, olit järvet aiva...