Antinmellat

     "Molen aika paljo kiertäny meijjän kunnassa ja nähny monta hienoa paikkaa, mutta kyllä yks kommeimmista paikoista on Antinmellat. Kalmakaltiolta lähethän pohjosta kohi reilu kymmenen kilometriä Naltijärven suunthan ja siittä isolta polulta kääntyy vasemalle melkhein näkymätön jälki. Sitä myöte jatkethan kilometri kaks Käkkälöjoen ranthan. Tai oikeasthan se keino viepii korkean törmän pääle ja siittä viettää hietikko jokhen. Alhaala joessa näkkyy hiekkapohjaa vasten, ko kalat uipii.

     Sieltä törmän päältä näkkyy melko kauvvas. Siinä on soma ihastella maisemia samala ko kahvistellee. Hyvälä kelilä mennee hoksaamatta pari kolme tuntia istuskellessa. Joesta tuli ongela heittelemällä pari pannukarkeaa harria, jokka paistoima kans. Joen takana oli poroja syömässä. Net ei tainhe ees hoksata meitä, ko olima niin korkeala, ettei saanhe haijjua meistä.

     Käkkälöjoki on melko mukkanen. Olis hauska joskus laskea se alas venhelä, mutta nuin ylhälä kosket on niin kuivat, että venhen joutuis vettää välilä. Ja on siinä yks pikku putouski Kurkkiokoskessa. Semmonen pari metrinen. Sitäki kannattaa käyvvä samala kattomassa, jos liikkuu sielä päin. Kävelemällä siellä voi käyvvä päivämukin, mutta kannattaa olla teltassa yötä. Son sen verran hienoa maastoa kulkea, että niitä kuivia jäkäläkankhaita voipii kulkea lipposet jalassa. Tieten saaphat kannattaa olla matkassa. Samalaista maastoa on Palojärvessä ja Pöyriksen seuvvula. Ja Naltijärhven mennee leveä jälki. Siittä ei voi eksyä. Eri homma onki sitte hoksata siittä erkanevva jälki Antinmelloille. Kartasta mellat näkkee kyllä, mutta polkua ei ole merkattu sinne."

Kurkkion putous.