"Kyllä tämön semmonen ihmishen menevä ilma, tuumas yks tuttu pakkasten jälkhen. Sei pitäny kylmää minhän, mutta ko lauhtu alle kahthen kymphin, niin alko viimaamhan. Se se vasta kylmältä tuntuu.
Ja tosi sonki. Sitä tottu taas kylmässä kulkhen. Soli hyvä puoli, ko tuli paljo käveltyä. Sei -35 astettakhan tuntunu pahaltakhan, ko oli kunnon saaphat, karvalakki ja pitkä takki päälä. Vieläkö vetasi vanthuitten kansa kelkkakinthat pääle, niin soli jo kohta kuuma, ko käväsi kylästelemässä. Kauhea homma riisua sitte kaikki. Moni kattoki ihmeishän, että miten solet lähteny tämmöselä ilmala liikhele? Mutta niinhän net sannoo, että ei ole kylmiä keliä, on vain huonoja vaatheita.
Ainoa oli, ko ei kehanu autoa käyttää ko pakon eessä. Sitäki vasta ko oli vähä aikaa käyttäny. Nei nuot moottorivehkhet oikhen tykkää kylmästä. Molen monesti kattonu, ko poromiehet joutuu lähtemhän liikhele kovila pakkasila, mutta niitten on pakko, ko porokki häätyvät liikkua, että pysyvät lämpiminä.
Mutta ei net nämät lauhat kelikhän kovin somat ole. Maanantaina sai kolata ittensä hikhen asti, ko lunta tuli parikymmentä senttiä kerrala. Ja keskiviikkona pölhäytti taas viistoista lissää. Ei tarvinu miettiä mitä iltapuhtheena tekkee. Liikuntaa ainaski piisaa.
Eikö se sitte vielä luvanu oikhen plussakeliä pariksi päiväksi? Mie taijan kohta pyhkässä kolan pohjhan luistovoijetta niin luistaa paremin. Häätyyki kysässä emänältä, muistaiskhan se, mihinkhän mie kevhälä pistin suksivoithet talthen.
Meinas tulla hiki ko kollaili katolta tulhet lumet. Onneksi tulit päivälä. Pääsi melkhein lämpimilthän töihin. Sonki soma yllätys ko aamula kurkkaat akkunasta ja hoksaat, että lumet on yölä puonhe. Niitä saapii sitte pieniä rautalapiola. Molen monta kollaa hajottanu siinä hommassa.
Onneks nyt alkaa vähä pakastamhan. Pittää vain muistaa käyttää autosta ovet auki, ettei tiivisthet jäävy. Syksylä kylläki voitelin silikoonila, mutta ei oikhen satavarmasti auta sekhän. On siinä senthän yks hyvä puoli tässä lauhassaki. Sullaa autosta jäät.
Että semmosta."
