"Pilkkikausiki on nyt sitte aukastu. Komea ilma, mutta kaalo ko helketti. Mikhän siinä on ko koko ajan pittää tuulla. Ennen sai istua paitasilhan avanolla. Nykyhjän hiki kuivaa ennen ko se kerkiää tullakhan. Kohta son vielä aikanen onkimishen. Avanto jäätyy, eikä kalakhan ole oikhen syönnilä.
Mutta ei sole se saalis pääasiaja. Saapii olla ulkona, paistaa makkaraa, keitähyttää kunnon kahvit, nauttia kevhän tulosta ja tyhjätä päätä. Kelkalaki on tosi soma ajjaa ko pääsee vaikka minne. Saapii viettää aikaa perhhen kansa. Son kohta luksusta nykyhjän.
Mutta ei sole se saalis pääasiaja. Saapii olla ulkona, paistaa makkaraa, keitähyttää kunnon kahvit, nauttia kevhän tulosta ja tyhjätä päätä. Kelkalaki on tosi soma ajjaa ko pääsee vaikka minne. Saapii viettää aikaa perhhen kansa. Son kohta luksusta nykyhjän.
Se vain ko pittää mennä rohki eemäs, jos meinaa kallaa saaja. Kylän pinnasta on kaikki järvet ja joet pyyetty olemattomhin, ettei niistä ennää saa ko pikkusia. Pannukarkeita jos halvaa, niin pittää kelkalaki ajjaa melko pitkhän. Olishan nuita paikkoja, mistä tulis isompaa, mutta niile ei kannata talvela mennä, ko heti kuorathan jälet ja kohta non nekki pyyetty tyhjiksi. Parempi pittää salassa omat tärppipaikat.
Ei sen puolhen. Kyllä mieki olen ollu pyytämässä rantaporheista, ko son niin hyvvää tuo kylmän veen haukiki. Ja ko satut saamhan ison siijjan. Verestä kallaa ko saapii talven jälkhen, niin kyllä kelpaa. Voissa paistettunna, savustettunna taikka taurona. Mutta ei niitä suita ylettömhin syyvvä. Äkkiä se alkaa puule maistua, se hauki meinaan."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti